Meidän tarina

Varmaan aikalailla kaksi vuotta sitten törmäsin netissä ihmiseen, joka herätti jollain tavalla mielenkiintoni. Päätin ottaa häneen yhteyttä. Tai en oikeestaan uskaltautunut lähettämään viestiä, vaan pelkän hymiön. Kuitenkin sain sillä itseni huomatuksi ja varmaan samana päivänä sain viestin "moi, mitä kuuluu?" tai jotain vastaavaa. Hetken juteltiin Qruiserissa, sivustolla joka on suunnattu seksuaalivähemmistön edustajille ja heidät suvaitseville henkilöille. Muutama päivä meni siellä jutellessa, mutta nopeasti vaihtui nettiselain Facebookiin ja Whatsappiin. Viestittelimme aamusta iltaan, puhuen aivan kaikesta. Kuitenkin ystäväpohjalta, sillä olin eronnut edellisestä suhteestani vasta saman vuoden keväänä ja Ella vasta sen kuun alussa kun aloimme tutustua toisiimme. Kaikesta huolimatta tunteet alkoivat syventyä molemmin puolin ja viestittely vain yltyi.

Siinä viestitellessä aloin miettimään, että joskus olisi kiva tavatakin. Sain täydellisen mahdollisuuden, kun puheeksi tuli treffeillä käyminen. Ella sanoi, ettei ollut koskaan oikeestaan käynyt treffeillä. Hämmästelin sitä ja sain vastauksen, että ei koskaan tavalla "lähtisitkö kahville", johon vastasin että mielelläni. Sitten päätettiinkin päivä, jolloin kahville lähdettäisiin. Vielä siinäkään kun Ella minut kotoa haki, ei ollut varmaa että olivatko ne nyt treffit vai vaan kaksi ystävää menossa kahville. Kuitenkin päivä vaihtui iltaan, ja kahvila kotipaikkakuntani rannan kautta meille. Näin ollen äitini siis tapasi Ellan ensitreffeillämme. Kun ilta alkoi pimetä Ella päätti lähteä kotiin. Päätin kerätä rohkeuteni ja suutelin häntä ensimmäisen kerran. 

Ensitreffiemme jälkeen soittelimme päivittäin ja yritin matkustaa Helsinkiin tai Ella Hyvinkäälle jokaisena mahdollisena pidempänä vapaana. Syyskuu kului ja vaihtui lokakuuhun. Aloimme miettimään yhdessä, että mikä tilanteemme nyt on ja mihinköhän tulevaisuus voisi kuljettaa. Päätimme kuitenkin, että eletään nyt hetkessä ja pohditaan tulevaa sitten kun se on nykyisyyttä. Näin ollen aloimme seurustelemaan 5.10.2014. Suhteen aloittaminen ei tähänkään päivään asti ole kertaakaan tuntunut väärältä ajatukselta. Näimme aika harvoin, kun molemmilla oli vuorotyö ja minulla lisäksi tanssitunteja melkein joka ilta, muttemme tehneet siitä ongelmaa. Olimme onnellisia että oli vapaita ja minulla tanssissa silloin tällöin taukoja. Ensimmäinen matka "kaukomaille" tuli joulukuussa 2014, kun matkustimme Ellan synnyinseudulle Imatralle hänen vanhempiensa luo. Minun isäni ja isovanhempani Ella tapasi kun olimme seurustelleet neljä kuukautta. 

Tuli kevät ja Ellalla loppui työt Helsingissä. Siinä sitten hetken pohdittiin, että millä maksaa ilman töitä yksiön vuokraa Töölössä. Päätin kysyä äidiltäni jos Ella voisi muuttaa meille ja maksaa näin ollen pienempää vuokraa, eikä äidin ja minun tarvinnut olla kaksin 1000€:n vuokran kanssa. Niimpä Ella sitten muutti meille huhtikuussa 2015. Samaisen vuoden kesänä osallistuin ensimmäistä kertaa Helsinki Pride-tapahtumaan Ellan ja ystäviemme kanssa. Sen tapahtuman jälkeen tajusin, ettei muiden puheilla ja mielipiteillä olisi mitään väliä. Ja kosin Ellaa 28.6.2015. 

Kesän 2015 loppupuolella selvisi, että olimme molemmat päässeet opiskelemaan ja aloimme miettimään oman asunnon vuokraamista. Löysimme ihanan kaksion aivan juna-aseman vierestä, joten Helsinkiin kouluun meneminen ei tuntunut yhtään vaikealta toteuttaa. Kun nyt olimme kihloissa ja asuimmekin yhdessä, aloimme miettiä häitä. Maaliskuussa 2016 teimme budjetin, päätimme millaiset häät ja milloin. Olen aina halunnut kesähäät ja Ella oli kanssani samaa mieltä. Päädyimme päivään 5.8.2017.

Lisäsin tähän loppuun pienen kyselyn, jonka löysin netistä ja johon vastaamme molemmat perustellen!

Kumpi imuroi?

Jenna: Minä, koska en siedä kun joku muu imuroi.

Ella: Jenna, koska aina kun imuroin, johonkin jää pieni kivi tai vastaava, johon Jenna kävelee tai törmää muuten sillä sekunnilla, kun tulee kotiin :D

Kumpi suuttuu helpommin?

Jenna: Minä, otan välillä vähän liian pienestä itseeni.

Ella: En uskalla vastata.. :)

Kumpi leppyy helpommin?

Jenna: Ella, koska hän useimmiten tulee riidan jälkeen sopimaan ensin.

Ella: Minä varmaankin, en oo pitkävihainen. Tai oon. Joskus.

Kumpi ajaa:

Jenna: Ella, koska en niin paljon tykkää ajamisesta.

Ella: Minä, koska rakastan autoja ja ajamista <3

Kumpi heittää löylyä?

Jenna: Minä, mutta en saa koskaan heittää tarpeeksi :(

Ella: Jenna, siihen saakka kun on liian kuuma, jolloin kaappaan löylykauhan itelleni.

Kumpi on aamu-unisempi?

Jenna: Ella, koska useimmiten aamulla kuuluu kysymys: "onks aina pakko herätä"

Ella: Jenna! Iltaisin kun kysyn, onko kello soimassa ja monelta, kuuluu vastauksena että "On, vähän myöhemmin kun sulla, kun keität kahvia aamulla :)"

Kumpi tuhlaa enemmän?

Jenna: Ella tai oikeastaan minä, mutta Ellan rahankäyttö on enemmä sitä tuhlaamista ja minun päätettyä ja harkittua! ;)

Ella: Itse teen ostokset sydämellä, joten turhia juttuja tulee toisinaan ostettua.

Toisen parhaat ulkoiset puolet:

Jenna: Solisluut ja ruskeat nappisilmät.

Ella: Silmät ja hammashymy <3__<3

Kiitos Sinulle, että saimme jakaa tarinamme. TJ 341

365

Viime blogi-tekstin kirjoittamisesta onkin kulunut yli kaksi vuotta. Aloitin siis yläaste-ikäisenä blogin kirjoittamisen ja jatkoin sitä aina lukion päättymiseen asti. Kuitenkin lukion jälkeen koin, että blogini oli tullut tiensä päähän ja päätin keskittyä töihin, tanssiin ja opiskeluiden miettimiseen. Kaiken tämän kuitenkin keskeytti eräs ihminen. Hän pöllähti maailmaani yhtäkkiä, keskelle kaikkia mietteitä ja tulevaisuuden pohdintoja.

New life, new me?-blogi on edelleen kokoelma kaikesta mitä nuoruudessani koin ja tein, sekä jätin tekemättä. Sitä lukeneet muistavat varmasti jotkin suurista unelmistani. Ei minusta ei tullut tanssijaa/tanssinopettajaa, vaan opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Ei en palannut juurilleni Turkuun, vaan asun tällä hetkellä Tuusulassa. En myöskään matkustellut ympäri maailmaa, vaan pysyin pelkästään kotoisessa Suomessa jos nyt Viroa ei lasketa. Kuitenkin yksi näitäkin suurempi unelma toteutuu 365:n päivän päästä, kun menen naimisiin. Nyt haluan palata kirjoittamisen pariin ja jakaa kaiken sen mitä tuleva vuosi tuo tullessaan! Tervetuloa siis matkalle kohti sateenkaarevia häitä!